Finally Friday

Tänään mä paastoan vaikka mikä olis. Ei edes tee mieli ruokaa, ei yhtään. Sanon poikaystävälle, että mulla on vähän huono olo, eikä mun tee mieli syödä mitään. Tavallaan en edes jaksais nähdä sitä... Haluaisin vaan vajota talvihorrokseen, ikuiseen yksinäisyyteen ja laihtua. Laihtua niin paljon. Yks mun kaveri on laihtunut ihan kauheasti, ja kuulemma se ei syö koulussa enää ruokaa (se käy eri koulua kun mä), ja mä olen siitä kamalan huolissani. Ja toisaalta olen jotenkin vihainen, tuntuu, että se voittaa mut aina, se on aina parempi ja kauniimpi ja laihempi, mä en koskaan ole mitään. Oon niin lapsellinen, kuin siinä olisi jotain hienoa että sairastuu syömishäiriöön, ja kuin se olisi oma valinta. Mutta mä aion olla laihempi kuin se, vielä mä olen. Oon muutenkin ajatellut, että 43 kiloa on sittenkin vain välitavoite, ja lopullinen tavoitteeni olisi 39 kg. Se kuulostaa paljon paremmalta.