Hukun syksyyn

Pimeä. Sataa. Kaikki fanaattisimmatkin koiranulkoiluttajat on luovuttaneet ja jääneet lämpimiin koteihinsa. Mä kävelen, kävelen ja kävelen, koska on pakko saada kolme tuntia täyteen. Jalkakäytävällä lojuu turpeita kastematoja, yritän olla astumatta niiden päälle ja mietin, onko niiden elämä yhtä helvetillistä kuin omani?

Oon taas ollut yksin kotona, mikä tietää järkyttäviä bulimiasessioita. Pullaa, kakkua, pastaa, juustoa, jäätelöä, suklaavanukasta, karkkia... Lista on loputon. Oon kuitenkin pysynyt liikunnan osalta ruodussa ja juossut juoksuohjelmani mukaisesti. Tänään on viikon ensimmäinen jotenkuten onnistunut päivä (tiedän, säälittävää) ja kalorit 650. Sekin on tosin liikaa. Mutta mä aion pysyä ruodussa tästä lähin, mä lupaan, mä lupaan itselleni ja teille. Jouluna mä olen maailman pienin, uutena vuotena mun ei tarvitse tehdä laihdutuslupauksia, koska niin, olen jo pelottavan laiha, kauhistuttavan ihana.

Liebster ja tunnustus

Ihana nuorallatanssija antoi minulle Tunnustus-haasteen ja samalla Liebster palkinnon.
Tässä ensin Tunnustuksen säännöt:

Mää tykkää su blogist. -tunnustuksen pelisääntöinä sanotaan seuraavaa!
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
2. Anna tunnustus viidelle(5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi post it- lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it- lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Ja sitten Liebster-palkinto:

Tämän ideana on muistaa ja tuoda esille mahtavia blogeja, joilla on alle 500 lukijaa.
(Kiitä palkinnon antajaa postauksessasi, lisää myös "Liebster Blog" kuva ja jaa palkintoa eteenpäin 5:lle alle 500:n lukijan blogille! Muista ilmoittaa palkinnon saamisesta heidän blogeissaan!)

Kiitos vielä kerran nuorallatanssija! <3 Laitan nämä palkinnot eteenpäin siis viidelle blogille. Ne eivät ole missään parhausjärjestyksessä, ja valinta oli vaikea, mutta tässä ne nyt tulevet:

Peppiina on mun suuri inspiraation lähde. Aina kun oon koneella, käyn katsomassa onko tullut uusia postauksia. Uskomaton itsekuri, jopa niin uskomaton että välillä hirvittää että muistaako pieni pitää itsestään ollenkaan huolta kun syö niin vähän... Toivon hänelle kaikkea hyvää!

No more empty words on ihana ihana blogi ulkoasultaan ja muutenkin. Tykkään todella paljon! Suorastaan rakastan :)

Verenhimoiset hirviöt on uusi löytöni, tunnelmallinen ja hyvin kirjoitettu blogi. Pystyy samaistumaan niin hyvin.

Life is a process on vetävästi kirjoitettu ja sellainen, että tuntuu välillä kuin Miel olisi kirjoittanut omia ajatuksia. I like it!<3

Ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä Alicia's secrets. Tosi kaunis ulkoasu ja koskettavat postaukset. Kannattaa ehdottomasti kurkata!

Kaiken hukuttava väsymys

Mun piti mennä tänään mun poikaystävän luokse, mutta peruin sen koska en yksinkertaisesti jaksa. En jaksa olla ihmisten kanssa. Kuunnella ja puhua ja hymyillä ja nauraa. Mä en halua, en pysty. On ihanaa luksusta viettää perjantaita yksin. Olen kävellyt kolme tuntia ja juossut puoli tuntia ja syönyt 350 kcal, plus kävelyä kaupungilla. Ostin uuden mekon joka oli kallis, mutta tosi hieno. Tosin mun täytyy laihtua laihtua laihtua että voin pitää sitä, mutta mikäs sen parempi motivaatio! Täältä tullaan!

Huomenna mun täytyy mennä poikaystävälle sitten, ja siellä me vissiin grillataan... Ahdistaa jo etukäteen. Mutta sanoin että mä voin syödä kasviksia ja herkkusieniä, mitään makkaraa en tasan vedä, ja se on mun päivän ainoa ateria joten... jään miinukselle. Inhoan sitä että joudun syömään muiden painostuksesta! Haluan olla rauhassa ja päättää omista asioistani ja syömisistäni, olla syömättä ja lenkkeillä niin paljon kuin ikinä lystään.

Väsyttää ihan älyttömästi... Taidan lukaista blogit läpi ja mennä sitten sänkyyn lukemaan Olen juuri syönyt- läheiselläni on syömishäiriö -kirjaa. Musta on mielenkiintoista lukea syömishäiriöistä. Joten hyvää yötä!

Puhds ja kevyt, enkeli

Tänään oon paastonnut ja kävellyt kolme tuntia ja uinut ~tunnin. Silti ahdistaa, mua on ihan liikaa, liikaa tätä läskiä joka puolella, tursuaa korvistakin ulos ja hukuttaa mut, tukehduttaa. Tää ei voi jatkua näin. Mä en voi olla näin lihava läskikasa, säälittävä epäonnistuja. Haluan olla puhdas ja kevyt, enkeli.

Huomenna mennään poikaystävän kanssa salille. Ja sitten olen siellä viikonlopun, tosin lauantaina tulen käymään kotona, voin silloin päivitellä. En tosiaan aio syödä tänä viikonloppuna, paitsi jotain ihan pientä, niin että päivän kalorit pysyy kahdessa-kolmessasadassa.

Se on ihana tunne kun kävelee myöhään yksin tuolla kadulla ja sataa, ja kaikki fanaattisimmatkin koiranulkoiluttajat on sisällä. Silloin tuntee olevansa elossa, vahva, kontrollissa. Yksin pimeydessä, ja jokainen askel polttaa kaloreita ja rasvaa, vie eteenpäin.

Yksi kaunis vartalo, kiitos

Mä en kestä tätä. Mä vihaan mun elämää, itseäni, oon saatanan läski sika paskapää idiootti huora syöttöporsas vittu!!!!!!!! Miks helvetissä syön vaikka siitä tulee maailman paskin olo? Mä en käsitä. Tänään oli kamalaa koulussa ja lähdin pois kesken päivän, kävin kahdessa eri ruokakaupassa ja söin... mutakakkua, kaks litraa jäätelöä, pullaa, munkkeja, munariisipasteijoita, jogurttitusinoita ja pitsan. Repikää siitä. Tietysti oksensin mutta olisi naiivia uskoa etten lihoisi. Mä en jaksa tätä, mä vihaan tätä niin, niin paljon. Nyt alkaa PAASTO, paasto ymmärrätkö paska läskikasa lihava roskaläjä eli minä. Ei mitään, ei muruakaan vaikka olisi kuinka heikko, pyörryttävä, oksettava, mikätahansa olo. Ei muruakaan.

Tiedän että paastoaminen altistaa ahmimiselle ja mun kannattaisi syödä säännöllisesti ja pieniä annoksia jne mutta musta ei ole siihen. Mä en osaa syödä mitään pieniä annoksia. Mä olen kaikki tai ei mitään -syödä. Ja nyt, helvetti soikoon, se on ei mitään.

Pain feels so much better than guilt

Viikonloppuni

Mun viikonloppu on ollu...huono. Oon ollu pokaystävän kanssa ja jotenkin mua ahdistaa se suhde ihan kamalasti. Mun piti syödä tosi vähän, mutta jo perjantaina mulla tuli sellainen olo, etten selviä koko pitkästä viikonlopusta poikaystävän kanssa jos en saa ruokaa. Tyhmää, tiedän. Siitä tulee vaan paskempi olo, tiedän. Mutta sekä perjantaina että lauantaina vedin karkkia ja suklaata ja kuoharia ja uh.... Tänään oonkin sitten paastonnut enkä aiokaan syödä mitään. Olen ollut kävelemässä 2 h 10 minuuttia ja aion mennä vielä illalla kävelemään. Sentään olin juoksulenkillä ohjelmani mukaisesti perjantaina ja lauantaina.

Nyt nautin siitä että saan olla yksin, aivan yksin ja vain kellua tässä syömättömyydessä. Olla rauhassa ja vaipua syvälle... ihanaan mereen. Mä en halua ihmissuhteita tai mitään mikä liittyy elämään, mä haluan luita ja pimeitä tunteja yksin, talvea ja lenkkejä tappavan kylmässä, sisälmyksiä raapivaa nälkää, huimausta, autioita katuja. Laihuutta. Laihuutta.

mut kuka uskois et on olemassa surullisia keijuja?

Aamupaino oli 63,7. Nyt vaan toivotaan että se laskee nopeastiiiii. Kohta lähden poikaystävälleni. Onneksi mulla on koko viikonloppuna paljon puuhaa sen kanssa ja muutenkin niin en ehdi miettimään syömisiä ja syömättömyyksiä. Aion tänään syödä pari tomaattia korkeintaan, vielä en ole syönyt mitään.

En tiedä mitä kirjottaisin, joten ehkä on parempi etten kirjoita mitään ja postaan sen sijaan kuvia teille. Hyvää viikonloppua kaikille!