perjantai 21. syyskuuta 2012

Kaiken hukuttava väsymys

Mun piti mennä tänään mun poikaystävän luokse, mutta peruin sen koska en yksinkertaisesti jaksa. En jaksa olla ihmisten kanssa. Kuunnella ja puhua ja hymyillä ja nauraa. Mä en halua, en pysty. On ihanaa luksusta viettää perjantaita yksin. Olen kävellyt kolme tuntia ja juossut puoli tuntia ja syönyt 350 kcal, plus kävelyä kaupungilla. Ostin uuden mekon joka oli kallis, mutta tosi hieno. Tosin mun täytyy laihtua laihtua laihtua että voin pitää sitä, mutta mikäs sen parempi motivaatio! Täältä tullaan!

Huomenna mun täytyy mennä poikaystävälle sitten, ja siellä me vissiin grillataan... Ahdistaa jo etukäteen. Mutta sanoin että mä voin syödä kasviksia ja herkkusieniä, mitään makkaraa en tasan vedä, ja se on mun päivän ainoa ateria joten... jään miinukselle. Inhoan sitä että joudun syömään muiden painostuksesta! Haluan olla rauhassa ja päättää omista asioistani ja syömisistäni, olla syömättä ja lenkkeillä niin paljon kuin ikinä lystään.

Väsyttää ihan älyttömästi... Taidan lukaista blogit läpi ja mennä sitten sänkyyn lukemaan Olen juuri syönyt- läheiselläni on syömishäiriö -kirjaa. Musta on mielenkiintoista lukea syömishäiriöistä. Joten hyvää yötä!



9 kommenttia:

  1. Itsekin tykkään lukea syömishäiriöistä, en edes tiedä miksi. Mun kans tekis mieli vaan juosta ja urheilla ja olla syömättä, se on vaan niin vaikeeta kun kotona asun ja täällä on kolme ihmistä, jotka kyttää sun jokaista ulkoilua ja suupalaa. Mut tsemppiä sulle ja hyvää viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä, mä vihaan kyttäystä! Kiitos paljon ja samoin sulle<3

      Poista
  2. Miksi susta on mielenkiintost lukee syömishäiriökirjallisuut? Oks se sen takii et sää haluisit syömishäiriön?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikeastaan tiedä. Mä oon vaan jotenkin kiinnostunut syömishäiriöistä.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Mäkin tykkään lukea syömishäiriöistä, koska mä toivon että mä tajuaisin lopettaa tän ikuisen kalorien pyörittelyn luettuani tarpeeks aiheesta. En siltikään ajattele itseäni syömishäiriöisenä, eikä asiaa paranna psykologi joka on samaa mieltä. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kamalaa, miten jotkut psykologit ym. vastaavat ei ota tosissaan syömisongelmia ellei ole vaikka vakavasti alipainoinen tai vastaavaa. Mun mielestä kaikki ongelmat syömisen kanssa on vakavia ja niihin pitäis saada apua! Voimia sulle!<3

      Poista
  5. Sinulle on palkinto ja tunnustus blogissani ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihan älyttömästi et tiedä kuinka iloiseksi tulin<3

      Poista