Tänään oon paastonnut ja kävellyt kolme tuntia ja uinut ~tunnin. Silti ahdistaa, mua on ihan liikaa, liikaa tätä läskiä joka puolella, tursuaa korvistakin ulos ja hukuttaa mut, tukehduttaa. Tää ei voi jatkua näin. Mä en voi olla näin lihava läskikasa, säälittävä epäonnistuja. Haluan olla puhdas ja kevyt, enkeli.
Huomenna mennään poikaystävän kanssa salille. Ja sitten olen siellä viikonlopun, tosin lauantaina tulen käymään kotona, voin silloin päivitellä. En tosiaan aio syödä tänä viikonloppuna, paitsi jotain ihan pientä, niin että päivän kalorit pysyy kahdessa-kolmessasadassa.
Se on ihana tunne kun kävelee myöhään yksin tuolla kadulla ja sataa, ja kaikki fanaattisimmatkin koiranulkoiluttajat on sisällä. Silloin tuntee olevansa elossa, vahva, kontrollissa. Yksin pimeydessä, ja jokainen askel polttaa kaloreita ja rasvaa, vie eteenpäin.

_large.jpg)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti